Joka paikan mekko?

Minä tunnustan kuuluvani siihen ihmisjoukkoon, jolla on kaappi täynnä vaatteita, mutta joka päivä sama ongelma: mitä tänään päälle? Tim Gunn (mm. Muodin huipulle) on listannut peruspuvuston, jota yhdistelemällä pitäisi tästäkin pahasta päästä.
Sen innoittamana halusin tehdä kietaisumekon. Kaava löytyi sopivasti SK 9/2010. Mekon pituudeksi tein vähän polven yläpuolelle ulottuvan.



Kangas on Triteksiltä. Aika paksua, hyvälaatuista neulosta, josta voisin hyvin kuvitella Nansonkin tehneen juuri tämän tyyppisiä mekkoja. Nyt sitten jännityksellä seuraan, onko kietaisumekko kätevä työpukeutumisessa vai jääkö se vain vähemmälle käytölle. Ainakin se tuntuu hyvältä päällä ja asusteillahan siitä saa joko arkisen tai juhlavan. Ja kaava oli hyvä, joten toisenkin voisi tehdä vaikka jostain printtikankaasta.

Ihanan lämmintä

Löysin Eurokankaan paloista aivan ihanaa pörröneulosta, jota ei vaan voinut jättää ostamatta. Väriltään se on tosi vaalean punainen, jossa on valkoisia palloja. Kuvaan oli vaikea saada oikeaa väriä näkymään. Malli on vähän muuteltuna sama hupparin kaava, jota olen käyttänyt aiemminkin. Neulos on lämmintä, pehmeää ja aika pöllyävää ommella.



Tein tytöille ihan samikset, koska molemmat ihastuivat paitaan ekan valmistuttua.

Lisää materiaalia..

..niin kuin sitä ei olisi jo riittävästi. Mutta koska olen jo pitkään himoinnut reissua Triteksille Tampereen Tesomalle, niin täytyihän sieltä jotain myös ostaa.



Kasan ylimmäinen on kivaa ohutta trikoota, ihastuin sen perhoskuviontiin. Tästä aioin tehdä liivimekon, jonka kaava oli uudessa Ottobressa.
Punainen on ihanan tuntuista bambujoustista. Vadelmanpunainen ja liila trikoo on peruskamaa paitoihin ja alimmainen musta on mulle itselle. Siitä on tarkoitus tehdä monikäyttöinen mekko ja otinkin siksi vähän paksumpaa trikoota, että pysyy sitten paremmin kuosissaan.



Triteksillä on mahtavat resorivalikoimat, mutta otin maltillisesti vain kolmeä väriä. Yhteensä tämä satsi tuli maksamaan viisikymppiä ja verrattuna reissuihin Eurokankaaseen se on silkkaa säästöä. Tai ainakin melkein. Toisaalta ihan hyvä, ettei siellä nyt ollut ihan niin paljon mun makuuni olevia kankaita, ties kuinka monen kassin kanssa mä silloin olisin kotiutunut. Samalla kävin muuten Pispalassa Ompelijanmaailmassa ostamassa lähinnä lankoja. Todella hyvä palvelu ja hyvät hinnat.

Sammarit ja pipo

Vakava varoitus: otsikosta voi jäädä päähän soimaan ärsyttävästi Irwin..
Mä yritän saada vanhoista kankaista tehtyä jotain, mutta aina vaan tulee ostettua uusia. Viimeksi käydessäni Eurokankaassa mukaan tarttui taas kolmea eri kangasta ja tänään annoin itselleni luvan mennä Triteksille. Mutta niistä myöhemmin, sillä aina jotain saa aikaiseksi oman kaapin antimistakin.



Näiden sammareiden kangas on äidiltä ja peräisin Heinolan (edesmenneen) James-tehtaan materiaaleista. Vakosametti oli hauskasti leikattu valmiiksi aikuisten leveiksi lahjekappaleiksi ja mulla on niitä lisääkin, myös tummanpunaisena.
Koska meidän neidit on nyt niin tarkkoja väreistä, laitoin harmaan kaveriksi vaaleanpunaista. Housujen koko on 116 cm ja vielä vähän reilu tytsyille, mutta pianhan ne kasvaa. Kaava on Ottobresta (1/2010), Puolukkapuuro-nimiset vakosamettihousut. Suurensin kaavaa vähän, koska viimeinen koko mallissa oli 110 cm.



Läppätaskut oli kaavassa sekä etu- että takapuolelle, mutta laitoin taakse vain tavalliset päällitaskut. Taskuläppien alapuolella on piristyksenä vaaleanpunaista pallokangasta.
Somisteena on lahkeessa Iinulta joskus ostettua ihanaa ruusu-finecordia.




Fleecepipot oli vain nopea ompelus, kun trikoopipot tuntuivat liian kylmiltä mutta talvihatut ovat vielä liikaa.